![]() |
Tässä kysymykseni |
Millaisia muutoksia porilaiset ammattikoulut ovat kokeneet? Millaista muutosten toteuttaminen on käytännössä? Mitä muutoksia viimeaikaiset rahalliset leikkaukset ovat aiheuttaneet? Miten koulut mahtavat selvitä tehtävistään? Onko muutos mahdollinen?
Jaskan vastaukset
Viimeisten vuosikymmenien aikana Porin ammattikouluja ja koulutusta on muovattu ajan tarpeita vastaavaksi monella tavalla. Ennen vuosituhannen vaihdetta Porin oppilaitokset (7) koottiin kolmeksi opistoksi (Palvelu, Tekniikka, Metsä) ja korkea-asteen opetus siirrettiin SAMK:iin. Uusia opetuksen vaatimia tiloja rakennettiin ja vanhoja nykyaikaistettiin.
Vuosituhannen vaihteessa oli kova pöhinä koulutuksen sisällön uudistamisessa. Mielestäni kehittäminen oli silloin plusmerkkistä. Koulutuksen laatuun kiinnitettiin huomiota ja todellisuutta katsottiin silmästä silmään. Koulutuksen jatkuva parantaminen otettiin tosissaan. Tuloksiakin saatiin, koska kehittämiseen oli sekä aikaa että taloudellisia voimavaroja. Tänään näitä kumpaakaan ei ole. "Uudistukset" ovat sanahelinää.
Oppilaitosten fuusiot eivät pysähtyneet Porin rajoille, kun Winnova Oy toteutettiin. Siinäkin oli ideaa: toisen asteen koulutusta pitäisi tarkastella maakunnan tasolta. Nyt Satakunnassa on maakunnallinen ammattikorkeakoulu, periaatteessa kaksi ammatillista toisen asteen oppilaitosta (Winnova ja Sataedu) ja kuntien hallinnoimat lukiot. Winnovan perustamisessa mentiin mielestäni pieleen, kun siitä muodostettiin osakeyhtiö. Se ei minusta sovi täysin verovaroin ylläpidettävään kouluun. Avoimuus päätöksistä hävisi ja esim. Porin mahdollisuudet vaikuttaa koulutukseen vähenivät.
Muutoksella pitää olla tavoite, yhteinen maali. Se pitää suunnitella kunnolla - hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Uutta mallia on myös kokeiltava ja korjattava ennen kuin se otetaan laajemmin käyttöön. Jotta muutokset tapahtuisivat koulussa, sen pitää opettajien ja muun henkilöstön sisäistää. Jos ihminen ei ymmärrä miksi muutos on tarpeen, hän ei siitä innostu. Muutoksen eteen toimivia pitää olla enemmän kuin vastaan laittavia. Jos muutokset suunnitellaan jossain ylhäällä eikä tekijät ole siinä mukana, homma on turhaa. Muutos ei ole kopio!
Uskon, että ammattikoulun väki on kykenevä järkeviin ja tarpeellisiin muutoksiin. Siitä hyvänä esimerkkinä on työssäoppimisen kehittäminen. Valitettavasti moni "uudistus" on vain lisätyötä antava. Uudistuksia satelee tiuhaan tahtiin, mutta niitä ei ehditä toteuttamaan ennen kuin jo seuraava esitellään. Uskon, että nykyisessä koulujen ahdingossa väki on kriittistä myös nyt Sanni Grahn-Laasosen mainostamalle uudistukselle. Osa ajatuksista hyväksytään, mutta moni rakennemuutos saa tyrmäyksen.
Nykyhallituksien leikkauksia ei voi perustella sillä, entinenkin leikkasi. Leikkaukset ovat myrkkyä opetukselle. Julkisessa keskustelussa kirjoitetaan kauniisti esim. opiskelijan vastuun lisäämisestä. Leikkauksissa on kysymys opiskelijalta varastamisesta. Kun opetustunteja vähennetään, opettajillekaan eivät tunnit riitä. Mitä koulunkäyntiä sellainen on, että koulussa ollaan parikymmentä tuntia viikossa eli muutama tunti päivässä. Ja loppu "opiskellaan etänä kotona". Kuka uskoo? Keisari kulkee munasillaan? Kun amiksen menot muodostuvat lähes kokonaan henkilöstömenoista ja kiinteistökuluista, koulu säästää kuin tärkeimmästä tehtävästään eli opetuksesta? Pieniä säästöjä otetaan opetusmateriaalista, laite- ja konehankinnoista, henkilöstönsä koulutuksesta yms. Ne kaikki ovat kuitenkin poissa opetuksesta.
Hätätila!
Miten ammatillinen toinen aste selviää tästä tilanteesta? Nykytilanne on ahdistava ja vaikea. Jotakin pitäisi kuitenkin tehdä. Reseptini on tässä:
Katsotaan totuutta silmästä silmään ja analysoidaan tilanne. Luovutaan korulauseista ja pilvilinnoista.
Annetaan kouluille lisää resursseja ja toivoa. Ilman sitä on turha toivoa henkilökuntaa mukaan muutoksiin ja uudistuksiin.
Otetaan homma haltuun.
Listataan kehittämis- ja muutoshankkeet. Eli päätetään minkä haluamme paranevan, mistä on luovuttava.
Laitetaan hankkeet peräkkäin. Ei yritetä syödä elefanttia yhdellä haukkauksella.
Tartutaan toimeen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Edetään hallitusti ja määrätietoisin askelin. Kehitystyö on jatkuvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti